eRappu -blogi

Tekesin VAMOS-ohjelmassa on saatu toimeksi tutkimus suomalaisten organisaatioiden mobiilien yrityssovellusten käytöstä 2008-2010. Laajalta joukolta eri toimialojen organisaatioita selvitettiin niiden käyttämät mobiiliratkaisut. Tekesin aikakauslehden (Tekniikan näköalat 1/2009) mukaan kysymyksessä on tässä laajuudessa ensimmäinen aihetta käsittelevä selvitys Suomessa. Tutkimuksesta tuotettu julkaisu on luettavissa verkossa: www.tekes.fi/julkaisut/Tekes_Vamos_fi_yritysten_mobiiliymparisto.bdf .

Turun yliopiston opetuksen kehittäminen ylläpitää listaa suositeltavasta kirjallisuudesta laitostensa ja oppiaineidensa opetustyön tueksi. Kyseinen pedagoginen kirjahylly kelpaa hyvin avuksi muuallekin missä ihmisiä koulutetaan. Turun yliopiston pääkirjaston lisäksi monet kirjat löytyvät joistakin tiedekunta- ja laitoskirjastoista. 

Pedagoginen kirjahylly löytyy linkistä:

http://www.utu.fi/henkilokunta/henkiloston_kehittaminen/opetuksen_kehittaminen/kirjahylly.html

Pasi Häkkisen (tutkija/T:reen tek.yliopisto/Hypermedialab.) mukaan HY:n videoviestintäselvityksessä keskeiseksi kehityskohteeksi nostettiin keskitetyn verkkovideopalvelun perustaminen Suomeen. Häkkisen mielestä mallia tähän kannattaa hakea kansainvälisesti. Yhdeksi esimerkiksi Häkkinen ehdottaa Opencast-yhteisön sisältöjä, joista löytyy näytteitä mm. yliopistojen verkkovideopalveluista. Lisäksi tutustumisen arvoisia lienevät SURFMedia, SURFMedia Core ja SWITCHcast, joista varsinkin SURFMedian Häkkinen itse ottaisi käyttöön (HAKA-yhteensopiva SSO, käyttöoikeuksien hallinta, hakutoiminnot, Virtual Cutter -editori ym.).

Hyvinä esittelyinä em. palveluista Häkkinen pitää viime kuussa pidetyn TERENA-työpajan tallenteita, jotka havainnollistavat mm. SWITCHcast-palvelua ja sen tuotantoa olevaa Flash playeriä.

* Videoviestintä suomalaisissa korkeakouluissa 2008 – Kansallinen
videoviestintäselvitys (2009) http://ok.helsinki.fi/video/videoviestintaselvitys.pdf
* Opencast project: http://www.opencastproject.org
*  SURFMedia: http://www.surfmedia.nl
* SURFMedia Core a.k.a. VP-Core: http://www.vpcore.nl
* SWITCHcast: https://cast.switch.ch
*TERENA workshop on Media Management and Distribution: Video streams
http://www.terena.org/activities/media/ws1/streaming.html

LÄHDE: VideoFunetin (http://www.video.funet.fi) mainio sähköpostipalvelu, johon pääsee lukijaksi ilmoittautumalla sähköpostilistalle nimeltä: videofunet@postit.csc.fi. VideoFunetin tuottamaan informaatioon suhtautuminen jää tosin kunkin lukijan omalle vastuulle, koskapa mukana näyttää olevan Tamperelaisiakin.

Sosiaalisesta mediasta puhuvat melkein kaikki – ja toivon mukaan joku osa ymmärtää mistä on kyse.  Kotimaan kielellä asiasta on uunituoreita julkaisuja, esim. täältä löytyy tietoa uudesta kirjasta sekä muusta aiheeseen liittyvästä: http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi

Vielä uunituoreempaa tietoa löytyy Englannista.  Pari viikkoa siten ilmestynyt tutkimusraportti, jolla on brittiläisen viileän asiallinen lyhyt nimi: A Study on the Effective Use of Social Software by Further and Higher Education in the UK to Support Student Learning and Engagement. Tekijöinä ovat olleet Englannin avoimen yliopiston tutkijat, jotka ovat penkoneet eri puolilta Englantia yliopisto-opetuksen caseja ja koostaneet niistä analyyttisen raportin. Raportti (115 s.) ja sen liiteosa (125 s.) löytyvät tuolta: http://www.jisc.ac.uk/whatwedo/projects/socialsoftware08.aspx

Raportin sisältöä kuvataan näin:

“The goal of this study is to produce a report with 8-12 case studies which have used social software to support and engage learners, or have embedded the social software within the pedagogy of a course or a programme. The study will involve identifying suitable case studies in the UK Higher and Further Education (HE and FE) sectors and collecting evidence of the effective use of social software in supporting and enhancing student learning and engagement, and disadvantages, if any, of using such software.”

Liiteosan sisältöä kuvataan näin:

“The 26 initiatives or case studies investigated in this study cover a broad range of social software tools such as discussion forums, wikis, blogs, podcasts, microblogging or Twitter, photo-sharing (Flickr), Google Earth, 3-D virtual worlds, web conferencing, social networking sites such as Facebook, and others based on Elgg and Ning.”

Ei laitteiden ja nappuloiden esittelyä. Vaan käyttäjien kokemusten analysointia. Mitä tehtiin, mitä opittiin, mitä alan uusin teoria sanoo, miten teoria ja kokemus kohtaavat, mitä suosituksia voidaan esittää. Lisälahja liitteessä: kirjallisuuteen pohjaava analyysi Web 2.0:n soveltamisesta korkeakouluopetuksessa.

Luoviminen e-alan artikkeleiden loputtomassa meressä vaatii jatkuvaa tutkailua. Silti on usein epävarmaa liikkuuko olennaisilla vesillä vai karikkoisilla epäolennaisilla vesillä. Olennaisten vesien etsinnässä auttaa, jos tietää mitä reittejä monet muut on kulkeneet. Yhtenä reittikarttana voi käyttää oheista karttalehteä

http://connect.educause.edu/blog/cluckett/readthemostpopulareducaus/48112

Se johdattaa Educause Review julkaisun kymmeneen luetuimpaan artikkeliin vuonna 2008. Mä lukisin ainakin tuon numero 1:n – siinä on hassuja kuvia.  Ei muuta kuin menoksi…

1. Minds on Fire: Open Education, the Long Tail, and Learning 2.0
   John Seely Brown and Richard P. Adler
2. Top-Ten IT Issues, 2008
   Debra H. Allison, Peter B. DeBlois, and the 2008 EDUCAUSE Current Issues Committee
3. Web 2.0 Storytelling: Emergence of a New Genre
   Bryan Alexander and Alan Levine
4. Virtual Worlds? “Outlook Good”
   AJ Kelton (“AJ Brooks”)
5. E-Books in Higher Education: Nearing the End of the Era of Hype?
   Mark R. Nelson
6. Architectures for Collaboration: Roles and Expectations for Digital Libraries
   Peter Brantley
7. A Seismic Shift in Epistemology
   Chris Dede
8. Action Analytics: Measuring and Improving Performance That Matters in Higher Education Donald Norris, Linda Baer, Joan Leonard, Louis Pugliese, and Paul Lefrere
9. Facebook 2.0
   Tracy Mitrano
10. Higher Education as Virtual Conversation
    Sarah Robbins-Bell (“Intellagirl Tully”)

Kuten tämäkin blogi osoittaa, virtuaalimaailmassa sattuu ja tapahtuu koko ajan asioita, joiden olisi syytä tulla arkistoiduiksi.  Virtuaalisesti näin usein tapahtuukin ja tekemisemme jäävät bittiavaruuden tähdiksi jälkipolvien löydettäviksi, mutta entä silloin, kun asioista olisi syytä jäädä jälki oikeisiinkin arkistoihin? T.Onnela on valppaana raportoinut kiinnostavaa artikkelia Agricolassa:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=3&t=2016

Miltähän e-rappu näyttää sähköisten ja paperisten dokumenttien valossa?

Inside Hiher Ed sivuilla pohditaan sosiaalisen median vaikutuksia opettaja – oppilassuhteeseen otsikolla ONLINE SOCIAL NETWORKING ON CAMPUS http://www.insidehighered.com/news/2009/01/08/network.

Artikkeli nostaa esille esille Facebook’in. Lähtökohtana on tämä: “Student affairs administrators are increasingly debating how to use Facebook and other social networking tools — and whether and how to monitor student use. A new book — Online Social Networking on Campus: Understanding What Matters in Student Culture (Routledge) — aims to offer some guidance.”

Kannattaa tutustua paitsi artikkeliin myös sen jälkeiseen keskusteluun. Jutussa mm. todetaan: “…My advice: don’t friend students and don’t accept their invitation to be in their network. A code of Facebook ethics for faculty currently exists on the site and I would recommend that faculty review it.”

Kun rakenteellinen muutos nyt raskaana lepäänä meidän kaikkien yllä, ja korkeakoulujen henkilöstö nopeassa tempossa muutosten keskellä joutuu perehtymään uusiin teknologisiin “hienouksiin/apuvälineisiin” kuten Moodle, Connect Pro, Travel, Personec HR yms., niin jääkö omaksumispotentiaalissa vielä tilaa sosiaalisen median työkaluille (Facebook, wikit, blogit…) ? (Vrt. ongelmista/haasteista esim. Matti Kamppisen blogi 30.1.09 Ikääntyminen ja persnek http://blogit.utu.fi/utuonline/ ).

Kun kuulustelujohtosääntö antaa yksityiskohtaisia ohjeita mm. vessan käytöstä, onko nykymuodin mukaisen laatujärjestelmän osaksi laadittava Facebook/blogi/wiki/web 2.0 -ohjesääntö?

Reilu pari viikkoa sitten oli eMaailmassa jälleen merkkipäivä. Silloin julkistettiin EDUCAUSEN ja NMC:n (New Media Consortium) yhteinen perinteellinen raportti vuoden 2009 HORIZON REPORT. http://www.nmc.org/news/nmc/2009-horizon-report-released

Ilmiön taustaan pääsee kiinni eRapun wikissä ( http://www.wikicampus.fi/index.php/ERappuHeadLamp ), jossa esitellään molemmat em. organisaatiot sekä myös Horizon raporttien idea.

Raportti valmistuu kansainvälisenä yhteistyönä, jossa on mukana (Avisory Board) 45 kutsuttua edustajaa eri puolilta maapalloa. Suomikin on mukana, lippua kantaa Teemu Arina. Edustettuina nämä maaat: United States, Australia, Brazil, Canada, China, Finland, Spain, and the United Kingdom

Raportti (32 s.) nimeää kuusi sellaista teknologiaa, joilla on suuri vaikutus oppimiseen seuraavien 1 – 5 vuoden aikajänteellä: mobile devices, cloud computing, geo-everything, the personal web, semantic-aware applications, and smart objects. Aikajänne on jaettu kolmeen osaan: alle vuosi, 2-3 vuotta ja 4-5 vuotta.

Kukin teknologia/innovaatio analysoidaan, sitä havainnollistetaan esimerkeillä ja listataan lähteitä luettavaksi. Jos esimerkiksi haluaa lukea syvällisen analyysin ensi lokakuun eRapun seminaarin yhdestä tärkeästä teemasta eli mobiilista oppimisesta, täältä löytyy.

Horizon projektilla on oma webbisivu ( http://www.nmc.org/horizon ), jonka kautta pääsee mm. tutustumaan edellisiin vuosiraportteihin.

Jos haluat olla eTrendikäs, tämä on m u s t.

Hi, Mauri K. introduced me to this page.

Here are some picks from Richard Smith: Learner Autonomy, in ELT Journal volume 62/4:

- Learner autonomy is taken as a term to describe people’s ability to take charge of their own learning (1970s).

- Learners do not necessarily have the full capacity (competence) to take charge of decision-making in all the areas normally determined by an institution, teacher, or textbook, namely: objectives, contents, syllabus, methods and techniques, pace, time and place, evaluation.

- There is a distinction (Holec) between a desirable learning situation or behaviour (‘self-directed learning’) and capacity for such learning ( ‘learner autonomy’).

-The exercise and develoopment of learner autonomy can be seen as an educational goal

Best regards,

Minna Scheinin