eRappu -blogi

Tänään laskiaistiistain aattona 15.2.  Oulun kaupungin Rotuaarilla osoitti mieltään Oulun yliopiston henkilöstö. Syynä olivat YT-neuvottelut, jotka koskevat 1600 henkilöä. Suomessa on siirrytty uuden yliopistolain mukaiseen aikaan ja tätäkö se “fantastinen uudistus” nyt on, YT-aikaa?

Google kuvasi kameroineen Suomen kadut ja kujat ja IT (uusi tietotekniikka) osoitti taas voimansa: miljardit ihmiset voivat nyt katsella katujamme ja kujiamme. (Voi kauhistus, totesi IS!) . Jos Google kävisi läpivalaisemassa Suomen korkeakoulut (ja niiden opetusinnovaatiot), löytäisikö se korkean aidan takaa saman mitä kamera-auto: eläkeläispappa munasillaan housut linkoissa? Tämänhän löysivät T. Turkki & EVA aivan hiljattain kun olivat “Nykyaikaa etsimässä“. Googlen kamera ehkä löytäisi korkeakouluväkeä, joiden matkustamiseen, ajankäytön seurantaan, taloushallintoon ym. arkeen on istutettu IT (Personec, Rondo, Sappi, Travel, Sole TM…). Mutta kun kamera kääntyy opetukseen, niin mitä se löytää: Suomen virtuaaliyliopiston arkun, liitutaulut, massaluennot…

Mitä tapahtuu maailman rotuaareilla? Viime viikolla ilmestyi Educause Review-lehden uusi numero otsikolla Innovation: Rethinking the Future of Higher Education.  Mukana on neljä artikkelia, joissa nousee esille erityisesti IT:n merkitys. Korkeakoulujen sisältä ja ulkoa valikoidut kirjoittajat valottavat tulevaisuutta monin eri tavoin.

Don Tapscot & Anthony Williams mm. kirjoittavat:  “Universities are losing their grip on higher learning as the Internet is, inexorably, becoming the dominant infrastructure for knowledge — both as a container and as a global platform for knowledge exc.” ( Tämän jutun osalta kannattaa tutustua myös sen lopussa olevaan Tony Batesin kommenttiin (jota don Don pontevasti puolestaan kommentoi), joka löytyy myös täältä ja siinä mukana mielenkiintoinen jatkokeskustelu). Blogissaan Don-poika jatkaa: “The transformation of the university is not just a good idea; It is an imperative, and evidence is mounting that the consequences of further delay may be dire.”  Sana dire voidaan tässä suomentaa näin: YT.

Brenda Gourley (Open Uni.) Englannista kirjoittaa: “If we don’t grasp the opportunity, I find it difficult to imagine the continued success of universities as worthy institutions.” Ja jänniä juttuja kirjoittaa myös Diana Oblinger, joka referoi uunituoretta raporttia (The Future of Higher Education, Beyond the Campus), jota ovat yhdessä olleet tuottamassa neljä suurta toimijaa Australiasta, USA’sta, Englannista ja Hollannista.

Kun otat vasempaan käteen tuon em. raportin ja oikeaan käteen Horizon-raportin, voit hetken kuvitella olevasi lähellä tulevaisuuden kristallipalloa.

Siis kumpi tie tulevaan: YT vai IT?

Aikaisemmin tässä blogissa joku intellektuelli julkisti jutun blogimaailman Oscareista.  Aihetta ja aivan erityisesti wikimaailmaa sivuten julkistan EDUCAUSE QUARTERLYn äsken ilmestyneen erikoisnumeron aiheesta  student engagement ja erikoisnumerossa olleen artikkelin Implementation of ELATEwiki.  Erityisena perusteena se, että sanakirja antaa ELATE-sanalle suomen kielisen merkityksen “ilahduttaa”. ELATE-termi tässä tarkoittaa kuitenkin  Electronic Learning and Teaching Exchange. Amerikkalaiseen ruohonjuuritasolla kulkevaan tapaan kirjoitetussa jutussa kerrotaan miten Kansas State Universityssa jotkut rakensivat wikin. Tavoitteet on kunnioitettavat “ELATEwiki facilitates the creation and documentation of innovative teaching approaches used by individuals and organizations interested in advancing the use of technology in teaching. This synergistic exchange currently hosts a wealth of freely available information categorized and organized into e-learning and teaching topics. It is useful to teachers, scholars, students, and administrators seeking to understand the dynamic and changing higher education landscape”.

Juttu kaikkine teknisine ym. yksityiskohtineen on mielenkiintoinen, mutta sen merkitykseen voi syvyyttä antaa vaikkapa (kohtuuton) vertailu eRapun wikiin(tai blogiin?). Johtopäätöksissä kirjoittajat toteavat  “the most daunting challenge remains: attracting a critical mass of users from which a community of practice will emerge.”  Tämä haaste nostaa esiin kysymyksen eRapun tapaisen usean korkeakoulun e-henkisen olennon verkossa tapahtuvasta voluntaarisesta emansipaatiosta. Kirjoittajat johtopäätöksissään viittavat  Clay Shirkyn kirjaan Here comes everybody (ks. myös tätä).  “Shirky suggests that for a social tool to succeed, achieving the correct balance between promise, tools, and bargain is a must”. Tuosta lauseesta on lyhyt hyppäys nimimerkki kariahintikkaan ja pitkän hännän problematiikkaan. (Pitkää häntää voit nostaa vaikkapa tästä tai tutkaile eRapun blogia 10.2.2009) Hintikka toteaa (eRappua yms. sivuten?) näin:  “Sen sijaan jos tähdätään jäsenmäärän kasvattamiseen tai toiminnan jatkuvuuteen, niin itseorganisoituminen kohtaa runsaasti haasteita. Selitys löytyy mittakaavattoman verkoston ja pitkän hännän välisestä hallinto- kommunikointitarpeesta. Myös esimerkiksi Clay Shirky käsittelee tätä teoksessaan Here Comes Everybody. Johtopäätökseni on, että laajamittaista itseorganisoitumista pitää organisoida.”

Here/where comes/goes eRappu?

eRapun Verkkoja kokemassa seminaarin virkistävimpiä episodeja oli Kangas vs. Kantola kisailu videotuotannon dogmeista ja käytänteistä.  EDUCAUSE Review-lehden joulukuun numerossa (vol 44 no. 6) on mielenkiintoinen artikkeli videoiden opetuskäytöstä USAssa. Otsikolla The Good, the Bad, and the Ugly Holly Willis analysoi videon käyttöä. Artikkelin viimeiset lauseet:

“Students, faculty, and support staff need to grapple with the creative potential of the form — from framing, camera movement, and editing structures to the uses of sound, music, and text — and need to invent new and powerful modes suited to the particular requirements of scholarly endeavors. In short, while video is everywhere, the mandate for educators should be to direct creative and critical attention to its emergent forms and possibilities.”

USAssa esiintyy sekä kangasmaista että kantolalaista tuotantosuuntausta. Löytyy korkeakouluja, jotka jakavat halpoja videokameroita opiskelijoilleen, joiden opintosuorituksissa ja opiskeluprosessissa omat videotuotteet näyttelevät kasvavaa roolia. Educausen sivuilta löytyy pika-analyysi aiheesta (7 things you should know about Flip camcorders).  Willis viitaa Horizon raporttiin (ks. s. 10-12) ja sieltä löytyvään lyhyen asialliseen analyyttiseen lauseeseen: “Video is everywhere”. Hänen oma analyysinsa:  “Bad video is everywhere”. Raportin sivulta 12 löytyy linkkejä korkeakoulujen videotuotteisiin.

Horizon on muutenkin mielenkiintoinen, aloita tutustuminen eRapun blogin kirjoitukseen 8.2.2009 (“HORIZONtti on täällä tänään“)

Toki Suomessakin korkeakoulut osaavat. Esim. Turun yliopisto on profiloitunut aidolla kantolalaisella (bobilaisella?) produktiolla.  Siinä the Good (Supo-Salmi), the Bad (Urkki) & the Ugly (Valtaoja) seikkailevat yliopiston kellareissa sulassa sovussa.

http://connect.educause.edu/Library/EDUCAUSE+Review/BusinessCardsfortheFuture/47453

Työ-/taistelijapari Kim & Knauff pohtii uunituoreessa EDUCAUSE Review:ssa identiteettiään. Kuten jotkut meistä, he kuuluvat ryhmään “suunnittelijat”/”Instructional Technologist”. Pohdinta koskee muutosta web 1.0:sta web 2.0:aan ja sen vaikutusta toimenkuviin. Vuonna 1640 “suunnittelija” Pietari Brahen toimesta yliopisto-opetuksen aloittaneessa Suomen Turussa kuten korkeakoulujen rakennemuutosta elävässä perifeerisemmässä Suomessa elettäneen valtaosin web 0.0 – 1.75 vaihetta. On mielenkiintoista lukea miten web 2.0 vaiheessa elävissä USA:n korkeakouluissa identiteettikriisit etenevät. Kommenttinsa “…we are now active players in a paradigm shift toward a new conceptualization of teaching and learning—namely, one in which the roles of teacher and learner have been transformed” on toki optimistisena esiintynyt jo 70 – 90-luvuilta saakka eri teksteissä. Kokemastaan paradigman muutoksesta he viittaavat aikaisempaan EUCAUSEssa ilmestyneeseen Chris Deden mielenkiintoiseen artikkeliin “A Seismic Shift in Epistemology”

Identiteettinsä kanssa sovinnon tehneenä ikääntyneenä & erikoisena erikoissuunnittelijana ja paradigmaattisena seismologina suosittelen tätä lukukokemusta ainakin ns. suunnittelijoille.